Keskeneräisten töiden viimeistelyosastolta moi. Kun on niin hyvä kässäilyvaihe päällä, päätin (tai muistin) viimein tarttua kaapissa tasan vuoden jemmassa olleen vauvaviltin viimeistelyyn. Peittohan jäi viime syksynä kesken, kun laps päätti saapua pari viikkoa etuajassa. Vaan eipä hätää, koska juuri nyt se on käyttäjälleen sopiva ja valmistuikin ennen pakkasia.
Suurin osa viltin paloista valmistui vuosi takaperin vauvakutsuilla, jossa tulevat täti-ihmiset saivat osallistua neulomalla lapsen peittoon palasen. Design oli vapaa, kunhan tilkussa aloitussilmukoita oli 25. Puikkoina Isoveli-langalle käytettiin kutosta ja seiskaa. Kuten kuvasta näkyy, ajatus oli luova ja neulojien käsialat hyvinkin erilaiset. Tein itse loput puuttuvat palat ja mallasin pystyrivit oikeaan mittaan. Peitosta tuli niin hauska! Ja lämmin myös. Tykkäämme kovasti.
Peitolla on mittaa 66 x 82 cm, lankaa kului n. 450 g. Jotta vinkkinä vaan, jos joku miettii ohjelmaa vauvakutsuille ja joukossa sattuu olemaan kässäilijöitä. Peitto valmistuu varmasti yhdessä illassa, jos porukkaa, lankoja ja puikkoja on paljon.
Kävihän myös niin, että eräskin ystävärakas oli neulonut viimeksi peruskoulussa. Homman muistuttua mieleen yllätyi hän myöhemmin itsekin löydettyään itsensä kaupasta lankahyllyltä ihan pieni neulekipinä rinnassaan. Tarttuvaa sorttia on siis tämä neulehomma! Kiitos vaan siis kaikille, jotka itsensä kuvauksesta tunnistaa.
